Henkilöstökysely kertoo suunnan - muuttuuko arki ?

Henkilöstökyselyitä tehdään lähes jokaisessa organisaatiossa. Joissain organisaatioissa henkilöstökyselyä hyödyntäen kehitetään pitkäjänteisesti esihenkilötyötä ja henkilöstökokemusta. Hyvän työnantajakuvan ja liiketoiminnan tavoitteiden rinnalla voidaan asettaa tavoitteeksi myös työyhteisökulttuuri, joka ansaitsee paikan Suomen parhaiden tai innostavimpien työpaikkojen joukossa. Toisissa organisaatioissa kysely tehdään, koska niin on aina tehty tai koska kuuluu tehdä.

Kyselyssä kuullaan työntekijöitä ja käytetään tätä tietoa työyhteisöjen, johtamisen ja koko organisaation kehittämiseen. Parhaimmillaan henkilöstökysely on erinomainen johtamisen väline, joka tarjoaa myös mittarit pitkäjänteistä kehittämistä varten. Jotta tämä toteutuu, vastausprosentin tulee olla riittävän hyvä ja tuloksia tulee hyödyntää systemaattisesti.

Henkilöstökysely on myös lupaus työntekijöille: kysytään, kiinnostutaan ja ollaan valmiita kuulemaan. Se tarkoittaa kykyä vastaanottaa ja nähdä nykytila myös silloin, kun tulokset eivät miellytä.

Henkilöstökysely ei itsessään muuta mitään

Tiedämme, että hyvä johtaminen on perusta erinomaiselle henkilöstökokemukselle. Se näkyy työntekijöiden sitoutumisessa, asiakaskokemuksessa ja tuloksessa.

Kysely kertoo, miten lähellä tai kaukana organisaatio on asettamistaan tavoitteistaan henkilöstökokemuksen ja johtamisen suhteen. Se kertoo myös vaihtelun eri yksiköiden ja tiimien välillä.

Kysely ei itsessään muuta mitään. Muutos syntyy vasta siitä, mitä saadulle palautteelle tehdään.
Se tarkoittaa pysähtymistä, kuulemista ja yhteistä sanoittamista: missä olemme nyt, mistä se johtuu ja mitä kohti haluamme kulkea?

Oleellista ei ole vain se, mitä henkilöstö vastaa, vaan:

  • halutaanko vastauksia oikeasti kuulla

  • vastaavatko työntekijät rehellisesti ja avoimesti

  • mihin ja miten saatua tietoa käytetään

Ilman näitä kysely jää mittariksi, ei kehittämisen välineeksi.

Kun henkilöstökyselyä hyödynnetään täysimääräisesti

Organisaatioissa, joissa kysely toimii aidosti kehittämisen välineenä, kaikki palaute otetaan kiitollisena vastaan. Palaute ei ole uhka johtamiselle, vaan mahdollisuus kehittää sitä.

Vastauksia käsitellään johtoryhmässä, yksiköissä ja tiimeissä. Niiden läpikäyntiin käytetään riittävästi aikaa. Vahvuuksista iloitaan ja kehittämiskohteet tunnistetaan.  Sovitaan konkreettisista toimenpiteistä ja seurataan niiden etenemistä säännöllisesti arjessa.

Tällöin henkilöstökysely toimii aidosti johtamisen työkaluna – ei vain mittarina tai yksittäisenä raporttina.

Kun tulokset eivät johda muutokseen

Haaste ei useimmiten ole itse kyselyssä. Haaste syntyy siinä, miten palaute puretaan ja mitä sen jälkeen tapahtuu.

Tulosten käsittely vaatii rohkeutta kohdata myös se, mikä ei toimi, ilman selittelyä tai puolustautumista.

Hyvin toimivat tiimit käyvät avointa, luottamuksellista keskustelua tuloksista. Esihenkilö ottaa kiitollisena vastaan myös kriittiset palautteet. He kehittävät toimintaa yhdessä ja seuraavat sovittujen toimenpiteiden edistymistä.

Haasteet henkilöstökyselyn palautteen hyödyntämisessä ovat yleisimpiä niissä yksiköissä, joissa tulokset jäävät heikoiksi. Näissä yksiköissä on usein haasteita keskinäisessä luottamuksessa, työyhteisön ilmapiirissä, vuorovaikutuksessa ja esihenkilötyössä. Siellä, missä palaute on heikompaa, on usein pinnan alla asioita, jotka vaikuttavat arkeen ja juuri siellä keskustelu on usein haastavinta.

Tällöin käsittely voi jäädä pintatasolle. Epäkohtia ei nosteta rehellisesti esiin. Piilossa olevat todelliset syyt eivät tule näkyviksi, vaan jäävät edelleen vaikuttamaan yksikön toimintaan.

Juuri nämä yksiköt tarvitsevat eniten tukea, ei lisää painetta. Usein johto huomaa tilanteen vasta silloin, kun haasteet ovat jatkuneet pidempään. Kun tulokset ovat heikot, tärkeintä ei ole selittää niitä pois, vaan pysähtyä yhdessä tutkimaan, mitä niiden takana on.

Heikoimmat tulokset saaneissa yksiköissä olisi tärkeää:

  • nostaa esiin se, mikä toimii

  • tehdä näkyväksi heikkojen tulosten taustalla vaikuttavat ilmiöt

  • ymmärtää kokonaisuutta, ei vain numeroita

  • sopia yhdessä arjen toimintaan vaikuttavista muutoksista ja niiden seurannasta

Kysely kertoo paljon, mutta ei useinkaan paljasta todellisia tunteita ja näkemyksiä heikkojen tulosten takana. Siksi tarvitaan yhteistä nykytilan sanoittamista: mitä meillä oikeasti tapahtuu arjessa ja miten se vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin, työyhteisön ilmapiiriin ja töiden sujuvuuteen?

OrganisaatioSukellus® – kun henkilöstökyselyn palaute kuullaan ja halutaan muutosta erityisesti siellä, missä tulokset ovat heikoimmat

Henkilöstökysely on tärkeä ja arvokas johtamisen työkalu. Kun tulokset jäävät joissakin yksiköissä heikoiksi ja siihen halutaan muutosta, tarvitaan syvempää ymmärrystä palautteen takana vaikuttavista ilmiöistä. Usein yksikön esihenkilö tarvitsee myös vahvempaa tukea omaan päivittäiseen johtamistyöhön.

OrganisaatioSukellus® on syntynyt juuri näitä tilanteita varten – erityisesti työyhteisöihin, joissa:

  • henkilöstökyselyn tulokset ovat jääneet alle keskiarvon

  • työyhteisön haasteet ovat jatkuneet pidempään ja toistuneet kyselystä toiseen

  • ilmapiiri on heikentynyt ja vuorovaikutuksessa on haasteita

  • työyhteisössä on asioita, joista ei pystytä puhumaan avoimesti

  • esihenkilö on kuormittunut tai on saanut kriittistä palautetta

OrganisaatioSukelluksessa tehdään näkyväksi se, mikä kyselyssä jäi pinnan alle. Kuullaan työntekijöitä syvemmin, tarkastellaan arjen johtamista sekä sanoitetaan ne ilmiöt, jotka vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin, päivittäiseen johtamiseen ja työyhteisön vuorovaikutukseen. Saadaan syvempää tietoa niin ilon aiheista kuin syistä heikkojen tulosten taustalla. Tämän jälkeen päästään kiinni siihen, mikä tilanteeseen todella vaikuttaa ja rakennetaan yhdessä konkreettinen suunnitelma eteenpäin.

Kun taustalla olevat syyt tehdään näkyviksi, johtaminen selkeytyy ja työyhteisön suunta kirkastuu. Tavoitteena on, että työntekijät, työyhteisö ja koko organisaatio voivat hyvin yhdessä.

Jos haluatte kääntää henkilöstökyselyn palautteen konkreettiseksi muutokseksi erityisesti niissä yksiköissä, joissa tulokset jäävät heikoiksi, OrganisaatioSukellus® antaa siihen suunnan ja tuen.

Seuraava
Seuraava

Mitä työyhteisön pinnan alta löytyy ja miten se vaikuttaa työilmapiiriin ja johtamiseen?